Muut alamaailmassa vaikuttavat ryhmät

Killat eivät suinkaan ole ainoista ryhmiä, jotka nimettyinä kulkevat ja vaikuttavat alamaailmassa. Kiltojen lisäksi kaduilla on lukuisia jengejä, pieniä ryhmittymiä ja yksinäisiä kulkijoita. Ja tietysti Katuoikeus ja Kiltapiiri.
Tällä sivulla on tietoa kaikista näistä.

Katuoikeus
Killat eivät ole ainoat, jotka pitävät järjestystä yllä kujilla. Kujilla on Katuoikeutena tunnettu armoton järjestelmä, joka on jopa Kiltojen yläpuolella. Katuoikeuden tehtäviin kuuluu huolehtia alamaailman järjestyksestä. Katuoikeus huolehtii sääntöjen rikkojien takaa-ajon ja teloituksen, joka voi olla joko huomaamaton, tai sitten selvä kuin kuulutus.
Katuoikeuteen kuuluakseen ei tarvitse olla ammattitappaja, mutta tappamista ei sovi kavahtaa. Lisäksi sopii muistaa, että Katuoikeuden jäsenet, vaikkakaan eivät kuuluta jäsenyyttään, ovat monien tiedossa. Ja he hankkivat useita vihollisia jo tällä tehtävällään. Tämä seikka usein pitääkin Katuoikeuden vain ammattitappajien hallussa.

Katuoikeus toimii joskus yksittäin, mutta joskus myös suurempina ryhminä. Ja nämä ryhmät voivat koostua myös keskinäistä vihaa elättelevistä olennoista. Mutta tehtävän ajan kiistat unohdetaan, vaikkakaan luottamus ei koskaan ole täydellinen. Näin ollen Katuoikeuteen voi kuulua niin Kiltalaisia, jengiläisiä kuin yksinäisiäkin kulkijoita.
Katuoikeuteen pääsy tapahtuu hyvin hiljaisesti. Yleensä joku jo sen jäsen suorittaa vaivihkaisen ehdotuksen, josta on mahdollisuus kieltäytyä.

Tarkennettuna vielä: Katuoikeus ei puutu Kiltojen sisäisiin ongelmiin. Eikä puutu kiltakarkulaisten takaa-ajoihin. Sen sijaan kaikki järjestyksenpito, joka on Kiltojen ulkopuolella mutta kuitenkin alamaailmassa, kuuluu heille.
Katuoikeuden tapana on tappaa suoraan ne, jotka kuuluvat alamaailmaan. Sen sijaan jos joku ei kuulu, kuten vaikkapa Kaartilainen, tälle annetaan varoitus. Tämä varoitus koostuu yksinkertaisesta tikarista, joka heitetään niin, että se viistää harmittoman haavan käsivarteen taikka kylkeen. Se ilmentää hyvin sitä ilmoitusta, että seuraava tikari ei mene ohi, jos kohde ei korjaa tapojaan.

Jengit
Jengejä on erikokoisia, ja näillä on hyvinkin toisistaan poikkeavat toimintaperiaatteet. Lähes kuka tahansa voi perustaa jengin, mutta eri asia onkin, pysyykö jengi koossa, tai pysyykö perustaja hengissä.
Jengeillä on tavallisten tallaajien arjessa jopa suurempi merkitys kuin Killoilla, sillä nämä pitävät konkreettisesti ja näkyvämmin katuja hallussaan. Ja jengitappeluita näkee harvase päivä. Jengin perustaminen siis todella on helppoa, mutta jonkun alueen valtaaminen ja sen pitäminen ei ole niinkään helppoa. Sen vuoksi jengit ovat yleensä varsin häikäilemättömiä. Kovempi on parempi, niin sanotusti. Hyvin harva jengi kannattaa oveluutta.

Jengit siis toimivat tietysti milloin minkäkin Killan alueella, ja vaikka Killat eivät näistä juurikaan perusta, voivat rohkeimmat jengijohtajat hakea jonkun Killan suojelusta itselleen. Se joko hyväksytään, tai hylätään. Hylkääminen vain usein johtaa johtajan kuolemaan.
Toinen vaihtoehto on hakea vain hyväksyntää. Tällöin saa melkein saman suojan, mutta ei pääse niin helposti hengestään jos pyyntö hylätään.

Suojeluksessa oleminen tarkoittaa sitä, että mikäli joku vahingoittaa jengiä suuresti, Kilta puuttuu peliin.
Hyväksyminen taas merkitsee vain sitä, että jos satunnainen jengiläinen kohtaa Killan jäsenen kadulla, ei seurauksena ole mitään tappelua. Tosin se hieman riippuu kohtaajista.

Nimellisesti täysin Kiltoihin sitoutumattomia jengejä ei saisi olla, mutta silti heitä vain tuppaa olemaan. ja heillä jos keillä on kiire vaihtaa maisemaa jos joku, minkä tahansa Killan jäsen vilahtaa kadun päässä.
Hyväksytyt jengit eivät aivan näin säikkyjä ole, mutta varsinkin tunnetuimmat Kiltalaiset saavat helposti tietä. Poikkeuksena vain Huorien Killan jäsenet, joista ainoastaan Liljan valtiatar saa tietä. Mutta eihän muille ole väliäkään… Tai niinhän sitä voidaan luulla…

Ryhmittymät
Tähän joukkoon voidaan listata kaikki ne, jotka eivät kuulu jengeihin tai Kiltoihin, mutta ovat jollain linkillä kiinni toisissaan. Näitä ovat esimerkiksi salakuljettajat, merirosvot, alamaailman kauppiaat ja baarinpitäjät, palkkasoturit ja maantierosvot.
He eivät siis toimi kiinteästi yhdessä, mutta ammatti yhdistää heitä. Tai jos ammatti vaatii toimimaan ryhmänä, toimivat nuo ryhmät itsenäisesti pitämättä sen koommin yhteyttä toisiinsa.

Eri ryhmittymillä ei ole mitään tiettyä merkkiä, vaan heidät vain tunnetaan jos he haluavat tuoda itsensä julki.
Kauppiaiden on kuitenkin syytä muistaa, että varsinkin heidän kannattaa pyytää Killoilta lupa. Sillä rakennus on loppujen lopuksi perin helppo hävittää.

Yksinäiset
Yksinäiset voisi helposti lukea vain tavallisiksi kaduntallaajiksi. Sitä he eivät kuitenkaan ole, vaan Yksinäinen on lähes yhtä kunnioitettu arvonimi kuin Kiltalainen. Sillä Yksinäisten taidot, enimmäkseen aseissa, ovat hyvinkin Kiltojen tasoa. Ja moni jengikin havittelisi heitä riveihinsä.

Yksinäiset kuitenkin ovat kieltäytyneet liittymästä mihinkään, ja haluavat pärjätä omillaan. Ja kun he ovat riittävän monta kertaa kieltäytyneet, heidät jätetään rauhaan ja siitä eteenpäin heitä todella kunnioitetaan. Tietysti Yksinäisen asemassa on se haittapuoli, että ei ole ketään antamassa suojaa. ja vaikka monikin Kiltalainen toimii näin, on Yksinäisten osa vielä karumpi.
Yksinäisen tappaja ei saa Yksinäisen arvoa, mutta paljon mainetta kuitenkin. Ja se saa monet yrittämään.

Yksityiset salamurhaajat
Salamurhaajien, niin Kiltaan kuuluvien kuin sen ulkopuolistenkin on mahdollista ryhtyä jonkin palkkaajan yksityiseksi salamurhaajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän vannoo palkkaajalle valan, jota sitoutuu noudattamaan. Palkkaaja taas sitoutuu maksamaan palkkaa säännöllisesti ja muutenkin kuin vain tapoista. Palkkaajasta riippuen suhteeseen voi kuulua muitakin etuja kuten ruoka tai asunto.

Vala:
”Minä, (tähän kohtaan vannojan nimi), vannon sinulle henkeni ja sieluni nimiin pysyväni uskollisena kuolemaani saakka. Mikään lahjus ei ole riittävän suuri, ei mikään uhkaus riittävän vaativa, jotta pettäisin luottamuksesi ja kavaltaisin sinut tai kääntäisin käteni sinua vastaan. Nimeä vain halusi niin minä toteutan ne periksi antamatta ennen kuin viimeinenkin pisara vertani valuu maahan. Tämän minä vannon. Sieluni rauhan nimeen.”

Vala vannotaan polvillaan, katse ehdottoman painettuna. Ja kun sanat on lausuttu, vannoja vetää aseensa, yleensä tikarin, esiin, puristaa toisen kätensä terän ympärille saadakseen veren valumaan. Tämän jälkeen tikari kohotetaan huulille ja veri nuollaan pois ennen kuin sitä tarjotaan avokämmenillä sille, jolle vala vannotaan.
Jos vala hyväksytään, hyväksyjä laskee toisen kätensä tikarin kahvan päälle, toinen vannojan pään päälle ja sanoo:
”Otan vastaan valasi. Nouse, ja ota paikkasi joka sinulle kuuluu.”
Mikäli vala hylätään, iskee valan vastaanottaja tikarin lattialle. Tämän jälkeen tapahtumat riippuvat täysin vannojasta. Jos hän haluaa, hän voi vain kävellä pois. Jos taas ei näe muuta mahdollisuutta, voi aivan hyvin tappaa itsensä siihen.

Tätä valaa ei vannota kevyesti joskaan se ei ole niin voimakas kuin se vala, jonka henkivartija vannoo suojatilleen. Tämän valan voi pettää, mutta niin ovat tehneet vain harvat, ja heillä yleensä on ollut riittävän hyvä syy iskeä aseensa käskijänsä rintaan.

Tämä on melko yleisessä tiedossa, päinvastoin kuin se pieni lisäys, jonka valaan voi tehdä.
Nimittäin jos salamurhaaja tuntee käskijänsä sen arvoiseksi, hän voi ottaa tavakseen polvistua joka kerran ottamaan tehtävänsä vastaan. Tällä yksinkertaisella eleellä salamurhaaja kertoo olevansa valmis mihin vain isäntänsä vuoksi. Ja tämän tekevät salamurhaajat pitävät kunnianaan ottaa hengiltä isäntänsä tappaja ja viedä tappajan vereen kastettu tikari käskijänsä haudalle ennen kuin tappavat itsensä tuolla samaisella haudalla. Tämän voi käskijä estää vain suoralla käskyllä ennen kuolemaansa, joskin se on hyvin harvinaista.
Hyvin harva muu kuin salamurhaaja tietää tästä tavasta. Vain ne, joilla on läheisiä yhteyksiä näihin, tai sellaiset jotka ovat perehtyneet paremmin salamurhaajien tapoihin.